Astiankuivauskaapin salaisuus

23.10.2018 - 4 minuuttia read

Toiseen kulttuuriin tutustuminen alkaa usein pienten asioiden ihmettelyllä. Saapuessaan Porin Pormestarinluodolla sijaitsevaan opiskelija-asuntoonsa moni vaihto-opiskelija on kummastellut astiankuivauskaappia. Neljän kuukauden opiskelun jälkeen opiskelijat ovat jo tottuneet sen käyttöön. Silloin he jo ihmettelevät, miksei tätä suomalaista innovaatiota ole käytössä heidän kotimaassaan.

Vaihto-opiskelijat myös kommentoivat suomalaisen – vai pitäisikö sanoa porilaisen – kommunikaatiokulttuurin erityispiirteitä. Ranskalaiset ja saksalaiset opiskelijat ovat tottuneet siihen, että tuntemattomiakin naapureita tervehditään, myös kerrostalossa. Porissa se ei välttämättä ole tapana. Ulkomaisista opiskelijoista tämä saattaa tuntua jopa loukkaavalta. Meille tervehtimättä jättäminen on yhtä ”normaalia” kuin se, että bussissa ei ole tapana puhua ventovieraiden kanssa, ainakaan täällä länsirannikolla.

Opiskelijoilla on toki jo valmiiksi mielikuva suomalaisista hiljaisina ja varautuneina tyyppeinä. Varmasti myös pönkitämme näitä käsityksiä antamalla usein stereotyyppisen kuvan suomalaisuudesta. Itse en näe tätä ongelmana, vaan pikemminkin työkaluna. Kehotan opiskelijoita pohtimaan kansallisten kulttuurien erilaisuuksia ja yhtäläisyyksiä. Ja reflektoimaan, ovatko suomalaiset lopulta niin juroja ja hiljaisia kuin mitä ennakkokäsitykset antavat ymmärtää.

Syksyllä 2018 Porin yliopistokeskuksessa opiskelee 25 vaihto-opiskelijaa. Heistä neljä on Ranskasta ja loput Saksasta. Vain yksi kursseista on erikseen räätälöity ”vaihtareille”: Introduction to Finnish Society and Culture. Kurssiin kuuluu luentojen ohella myös Get Together Day, joka tänä syksynä pidettiin Kullaalla Silokallion kurssikeskuksessa. Ohjelmassa oli mm. saappaanheittoa ja mämmin maistamista. Syyskuun lopun hyytävä tuuli ei estänyt opiskelijoita menemästä saunaan ja uimaan.

Keväällä 2018 vaihtarit kokeilivat hiihtoa Get Together Day:ssä

Suomalaisten opiskelijatutorien panos on ensiarvoisen tärkeä koko vaihto-ohjelman onnistumiselle. Tutorit opastavat vaihtareita ensimmäisinä viikkoina käytännön asioissa ja tutustuttavat heidät täkäläiseen opiskelijakulttuuriin. Kannustamme kaikkia halukkaita hakeutumaan kv-tutoreiksi!

Tutorointi on kuitenkin vain yksi tapa tutustua vaihto-opiskelijoihin. TTY:n opiskelijoille tutustumiseen tarjoutuu mahdollisuus englanninkielisillä kursseillamme: vaihtarit suorittavat samoja opintojaksoja kuin suomalaiset tutkinto-opiskelijat. Se hyödyttää molempia. Vaihto-opiskelijat saavat tilaisuuden työskennellä suomalaisten opiskelijoiden kanssa. Tätä on moni heistä myös toivonut saapuessaan Suomeen.

Suomalaisilla opiskelijoilla on puolestaan erinomainen mahdollisuus oman kielitaidon ja kansainvälisen osaamisen kehittämiseen. Nykyiset ja tulevat työpaikat, joihin valmistuneet sijoittuvat, ovat lähtökohtaisesti kansainvälisiä. Nyt TTY:n opiskelijat voivat harjoitella kansainvälistä tiimityötä opinnoissaan vaihtarien kanssa. Erilaisten opiskelutapojen kohtaaminen on rikkaus.

Keväällä 2019 saksalaisenemmistö muuttuu taas ranskalaisenemmistöksi. Olemme vastaanottaneet kahtena keväänä opiskelijoita ESIEA:sta, teknillisestä yliopistosta, jolla on kampukset Pariisissa ja Lavalissa. Tammikuussa sieltä saapuu taas meille opiskelijaryhmä – nyt vain uuteen Tampereen yliopistoon.

Tämän ”kotikansainvälistymisen” ohella on aina mahdollisuus lähteä myös itse opiskelijavaihtoon. Työn ohessa opiskeleville vaihtoon lähteminen on toki haasteellisempaa kuin päätoimisesti opiskeleville. Vaihtojakson ei kuitenkaan tarvitse olla kokovuotinen. Viiden kuukauden vaihtojaksoja on tarjolla eri puolille Eurooppaa. Maiden, yliopistojen ja kaupunkien kirjo on suorastaan huimaava.

 

Kimmo Ahonen

Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä TTY Porissa ja hoitaa KV-asioita.

Tags: , ,