Opiskelija bloggaa: ”Korkeampaa matemaattis-teknistä sivistystä tavoitellen”

8.11.2018 - 3 minuuttia read

”Korkeampi matematiikka” teki minuun nuoruudessani vaikutuksen, mutta sitä nimeä enää vähemmän näkee. Ammattikoulussa entinen Lapuan radioaseman johtaja sai meidät 1970-luvulla arvostamaan Fourier-analyysiä ja Maxwell:in yhtälöitä, vaikka eihän ammattikoulussa näitä opetettu.

Eipä voi Porissakaan oppia noita aiheita. Ei ole tarjolla yliopistotasoista differentiaali- ja integraalilaskentaa. Kurssilla JYM (”Johdatus Yliopisto Matematiikkaan”) käydään läpi lukion pitkä matematiikka. JYM ei ole tutkinto-opiskelijoille pakollinen, eivätkä sen opintopisteet kelpaa tutkintoon. Tampereella linja ehkä on erilainen teknisessä tiedekunnassa, johon automaatiotekniikka lukeutuu? (toim. huom. Porin automaatiotekniikka on ns. muuntokoulutus, jonka vuoksi sisältö on erilainen kuin TTY:n varsinainen automaatiotekniikan tutkinto-ohjelma.) 

Onhan TTY Porin yksikössä mm. runsaasti lineaarialgebraa, todennäköisyyslaskentaa ja tilastollisia menetelmiä. Ammattikorkeakoulun insinöörimatematiikan antia pidän vaatimattomana, mutta SAMK:in uusi matematiikkamoduuli sisälsi suuren osan ”Puuvillan” matematiikasta. Mutta voi diffis-parka, miten tylysti sinua Porissa kohdellaan.

Uutuus Porissa on PTT eli matematiikan ”PerusTaitoTesti” sähköisenä EXAM-tenttinä. Ennen PTT on kai ollut paperitentti JYM-kurssin yhteydessä? Matematiikan eri suoritusvaatimukset, niiden yhdistelmät ja arvostelutavat ovat mm. verkkokoulutuksen myötä käyneet niin monimutkaisiksi, etten edes yritä niitä täysin ymmärtää. Koetan vaan pärjätä päivä kerrallaan.

Matematiikkaan suhtaudutaan vaihtelevasti. Humanistien mielestä matematiikkaa tarvitaan ”loogisen ajattelun” kehittämiseen. Monet ovat työelämässä sitä mieltä, ettei insinööri tarvitse differentiaali- ja integraalilaskennan taitoja. Jos ”korkeampaa matematiikkaa” tarvitaan, niin siihen löytyy valmiit ratkaisut, jotka eivät vaadi aiheen yksityiskohtaista tuntemusta.

Haluan silti tekniikan miehenä harrastaa myös diffistä.

Kunnon teknillinen matematiikka mielestäni vaan kuuluu kunniallisen insinöörin ja konstruktöörin henkiseen työkalupakkiin.

Matemaatikkojen mielestä matematiikka on kaiken perusta. Insinöörinä ottaisin pesäeroa puhtaan matemaattiseen arvomaailmaan. En voi pitää insinööritieteitä pelkkinä matematiikan ja fysiikan sovelluksina. Jossakin täytyy nimittäin tulla esiin myös vaikeasti määriteltävä tekijä nimeltä ”insinööritaito”.

Insinööritaito on eräänlaista taidetta. Käytännön tekniikka ei synny suoraan matematiikasta ja fysiikasta, vaan se kulkee omia polkujaan. Kaupalliset näkökohdat vaikuttavat myös. Osittain kyseessä ehkä on mielivaltainen valinta?
Luonnontieteet eivät kuitenkaan suoraan tuottaneet esim. Ford T-mallia tai Nokian kännyköitä, vaan joku teki mielivaltaisia valintoja ja päätöksiä – teknisin ja taloudellisin perustein, jotka jostakin syystä johtivat taloudelliseen menestykseen. Siellä jossakin joukossa piileskelee myös insinööritaitoa. Voihan olla sellaistakin hyvää insinööritaitoa, joka johtaa taloudelliseen katastrofiin.

Ehkä matematiikan taidot koituvat hyödyksi vain harvoissa tehtävissä. Minun on kuitenkin helppo keksiä probleemoja, joissa tarvitaan matematiikkaa. Voi vaan olla vaikea löytää maksavaa asiakasta niille ideoille. Poliitikkojen mukaan ”menetettyyn sukupolveen” kuuluvana olen kuitenkin mieluummin ”väärässä” matemaatikoiden kanssa kuin ”oikeassa” työelämän kanssa.


Vesa Petäys

Tags: , ,