Tämän päivän keskeisiä bisnestaitoja opitaan jo päiväkodissa

13.12.2018 - 3 minuuttia read

Yritysverkostot – paljon puhuttu, vähän ymmärretty? Tältä minusta tuntui, kun yrityselämässä työskennellessäni törmäsin hyvinkin vaihteleviin yhteistyötilanteisiin ja -tahoihin. Tuntui, että joidenkin kanssa hyvää yhteistyökemiaa ei löytynyt vaikka lapiolla olisi kaivanut, ja toisten kanssa sitä taas oli heti ja paljon. Koska verkostoitumisinnostukseni ulottuu yritysten lisäksi myös henkilökohtaiselle tasolle, oli jotenkin kovin luontevaa, että yliopistolla väitöstutkimukseni aiheeksi valikoitui verkostoituminen.

Teoreettisesti tarkastellen verkostoa voi katsella monella tavalla. Se voi olla – ja usein onkin – yritykselle strateginen elementti, jonka toimijoita valikoidaan tiukankin seulan avulla. Lopulta verkostoituminen on kuitenkin aina ihmisten välistä toimintaa, jonka onnistumisen ja jatkuvuuden ratkaisevat hyvinkin inhimilliset asiat: onko tuon kanssa kiva tehdä töitä, onko meidän välillämme luottamusta, jaammeko samanlaiset arvot, haluammeko pitkällä tähtäimellä samoja asioita. Kuten ihmissuhteeseen, myös yrityksen verkostosuhteeseen pätevät myös vastavuoroisuuden ehdot: yhteistyön tulee hyödyttää molempia eikä palvella vain toisen agendaa, ja joskus on leikittävä kaverin leluilla vaikka itseä juuri nyt huvittaisi enemmän joku muu. Reiluus, kaverin kunnioittaminen ja yhteisten sääntöjen noudattaminen – näitähän opetetaan jo muutaman vuoden ikäisille taaperoille, joten onhan niiden oltava meillä työikäisillä vähintäänkin välttävässä kunnossa, eikö vain?

Taloustieteilijä Ha-Joon Changin kirjasta ”23 tosiasiaa kapitalismista” on jäänyt mieleeni toteamus, että maailman muutos tuntuu kussakin hetkessä elävien mielestä juuri silloin erityisen nopealta. Muutosvauhtia siis tarkastellaan sellaisten suhteellisten lasien läpi, jotka näyttävät omaa elämää koskevat muutokset poikkeuksellisen mullistavina. Parhaillaan roihuavia isoja muutostrendejä edustaa esimerkiksi digitalisaatio, joka historian mittakaavassa lieneekin poikkeuksellisen suuri ja nopea murros. Yritysten näkökulmasta uudenlaisia osaamis- ja resurssitarpeita ilmestyy kuin suppilovahveroita lämpimän lokakuun sadesäillä, ja mahdollisuuksiin pitää tarttua heti, hetkessä. Tämä on harvalle PK-yritykselle mahdollista yksin. Verkostotutkijana ajattelen, että mikä tahansa onnistunut liiketoiminta on oikeastaan tehokkaan, joustavan ja kehittymiskykyisen verkoston rakentamista. Joka siinä onnistuu, tyhjentää pajatson. Mitä paremmaksi tässä tulemme, sitä toimivammat eväät meillä on vahvistaa suomalaisyritysten menestymisen edellytyksiä. Verkostoituminen on sekä yksilön että organisaation tasolla ns. metataito – sellainen nykyajan työelämässä tarvittava kyvykkyys, joka auttaa menestymään erilaisissa toimintaympäristöissä sekä mukautumaan muutoksiin.

Sitä paitsi: onhan verkostoituminen monelle meistä myös työhyvinvointia parhaimmillaan. Hyvät jutut elämässä kun syntyvät lähes aina vuorovaikutuksessa.

Katariina Yrjönkoski

Kirjoittaja työskentelee tohtorikoulutettavana Tampereen teknillisessä yliopistossa ja tutkii parhaillaan yritysten kumppanivalintoihin liittyvää strategista päätöksentekoa. Hän voitti Tiedeareena – päivän yhteydessä 28.9.2018 järjestetyn Science Slam – kisan, jossa eri alojen tutkijat perustelevat humoristisesti ja vakuuttavasti oman tutkimusaiheensa tärkeyttä. Kisan tavoite on tehdä tiedettä tutuksi yleisölle ja haastaa tutkijat viestimään omia tutkimusteemojaan ytimekkäästi, ymmärrettävästi ja kiinnostavasti.

Tags: ,