”Täs on ihan oikeesti tämmöstä, tää on ihan elävän elämän peliä tää meiän koko työ aamust iltaan”

17.1.2019 - 5 minuuttia read

Pelillisyyskokeilu Satakunnan keskussairaalassa

Pelillisyyden ja potilaiden hoitamisen yhdistäminen saattaa kuulostaa oudolta. Ei kai vaan leikitä potilaiden hengellä?

Ei, siitä ei ollut kyse entisen Tampereen teknillisen yliopiston ja Satakunnan sairaanhoitopiirin yhteisessä AIKO-hankkeessa, vaan kyseessä oli kirurgisten potilaiden ohjaamisen ja sairaanhoitajien työmotivaation parantaminen pelillisyyden keinoin. Näiden kautta pyrittiin kehittämään potilaiden hoidon laatua. Aiemmin Satakunnan keskussairaalassa toteutetussa tutkimuksessa tuli esiin, että vaikka potilaat kokevat hoidon laadun hyväksi, potilaan ohjausta voitaisiin vielä enemmän tehostaa. Potilaan onnistuneella ohjauksella on suuri merkitys, koska 32 % kaikista komplikaatioista tulee esiin sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää vahvistaa potilaiden itsehoitovalmiuksia. Tutkimukset osoittavat, että myös työpaikkakulttuurilla on vaikutusta komplikaatioiden esiintyvyyteen. Motivoituneet työntekijät ovat työhön omistautuneita ja tämä näkyy potilaiden saamassa hoidon laadussa. Tänä päivänä työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeä kilpailuvaltti hyvien työntekijöiden rekrytoinnissa, joten organisaatioiden on syytä panostaa seikkoihin, joilla voidaan edistää työntekijöiden työmotivaatiota.

Pelillisyyden avulla on mahdollisuus parantaa työpaikkakulttuuria ja lisätä sairaanhoitajien sisäistä motivaatiota laadukkaan hoidon toteuttamiseen.

Pelillistäminen tarkoittaa pelien suunnittelumenetelmien ja pelillisten elementtien hyödyntämistä tilanteissa, jotka eivät liity pelaamiseen. Pelillistämisen tavoite on motivaation parantaminen ja onkin osoitettu, että pelillistämällä voidaan parantaa työn mielekkyyttä ja tuottavuutta. Sisäinen motivaatio syntyy, kun yksilön kompetenssin, autonomian ja yhteenkuuluvuuden tunteen tarpeet tyydyttyvät.

Tässä hankkeessa oli tarkoituksena kehittää pelillisyyttä hyödyntäen interventio kirurgisten potilaiden kotiutusprosessin parantamiseen ja arvioida sen vaikutusta sairaanhoitajien motivaatioon. Pelillisyysinterventio kehitettiin kolmessa vaiheessa monitieteisessä yhteistyössä. Pelillisyyden ideologian mukaisesti sairaanhoitajat osallistettiin intervention kehittämiseen. Kehittäminen alkoi kartoittamalla kirurgisen osaston sairaanhoitajien työtehtävien sekä työhön liittyvän sisäisen motivaation nykytilanne. Toisessa vaiheessa kaikki sairaanhoitajat osallistuivat työpajoihin. Työpajojen tuloksena tunnistettiin sisäistä motivaatiota synnyttäviä tekijöitä kompetenssin, autonomian ja yhteenkuuluvuuden tunteen tarpeiden näkökulmista. Työpajoissa tuotettiin myös olemassa oleviin potilasohjeisiin perustuva tietotesti käytettäväksi potilaan ohjauksen tukena kotiutustilanteessa. Kolmannessa vaiheessa monitieteellinen tutkimusryhmä kehitti sairaanhoitajien palautekyselyn ja tietotestin lopulliseen muotoonsa.

Keväällä 2018 pelillisyysinterventiota toteutettiin yhdeksän viikon ajan kirurgisella osastolla. Tämän aikana jokainen potilas täytti tietotestin kotiutuksen yhteydessä ja sai välitöntä palautetta tietotasostaan. Lisäksi kaikki osaston sairaanhoitajat täyttivät heille suunnatun kyselyn päivittäin työvuoron päättyessä. Sairaanhoitajat jaettiin kahteen ryhmään: toisen ryhmän hoitajat saivat viikoittaisen palautteen potilaiden tietotestien sekä sairaanhoitajien kyselyn tuloksista ja toinen ryhmä ei saanut palautetta.

Hankkeen tuloksena identifioitiin sairaanhoitajien työmotivaatioon liittyviä tekijöitä ja saatiin tietoa intervention vaikutuksesta työmotivaatioon liittyviin tekijöihin. Lisäksi saatiin tietoa potilaiden tietotasosta liittyen toimenpiteen jälkeisten komplikaatioiden ehkäisyyn ja tunnistamiseen. Hankkeen tuloksista ollaan kirjoittamassa artikkeleita ja tuloksia on jo esitetty muun muassa tieteellisessä konferenssissa Vaasassa, Satakuntaliitossa sekä Satakunnan keskussairaalassa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että hankkeen merkittävin tulos liittyy sairaanhoitajien kokeman palautteen saamisen merkityksellisyyteen.

Tulokset antavat viitteitä siitä, että pelillistämisellä on mahdollisuus vaikuttaa sairaanhoitajien kokemaan työmotivaatioon erityisesti lisäämällä palautemekanismeja jokapäiväiseen työhön. Palautteen saamisella on merkitystä työssä viihtymisen näkökulmasta sekä osaamisen hyödyntämisen näkökulmasta. Lisäksi näyttää siltä, että työssä viihtyvä työntekijä tekee työnsä paremmin, ja näin ollen hoidon laatu paranee. Kyseessä on kuitenkin suppea kokeilu, joten tuloksia ei voida yleistää. Niiden perusteella voidaan kuitenkin suositella pohtimaan, miten palautetta voitaisiin lisätä osaksi jokaisen työntekijän, alasta riippumatta, työpäivää.

 

Jaana-Maija Koivisto, FT

Koivisto toimi hankkeen aikana tutkijatohtorina Tampereen teknillisessä yliopistossa. Tällä hetkellä hän toimii tutkijayliopettajana Hämeen ammattikorkeakoulussa HAMK Smart –tutkimusyksikössä. Muut tutkimusryhmän jäsenet olivat: Antti Kaipia, dosentti, LT, Satakunnan sairaanhoitopiiri, Elina Haavisto, professori, THT, Turun yliopisto, Satakunnan sairaanhoitopiiri, Ira Saarinen, LL, plastiikkakirurgi, Satakunnan sairaanhoitopiiri, Riikka Uusitalo, Sh, tutkimusassistentti, Satakunnan sairaanhoitopiiri sekä Jari Multisilta, Tekniikan tohtori, rehtori-toimitusjohtaja SAMK (hankkeen aikana Porin yliopistokeskuksen johtaja, professori TTY).

 

Tags: ,