Uusia tuulia ja auringonpaistetta

17.5.2018 - 3 minuuttia read

Kuva: James Douglas / Unsplash

En aloita tällä kertaa kliseellä ’mikään ei ole niin pysyvä kuin muutos’ … vaikka juurihan sen tein. Kun pysähdyn ajattelemaan tekniikan alan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuutta Porissa, mieleni täyttää lähinnä positiivinen odotus, hieman kuin joulupukkia odottavalla lapsella. Toivottavasti tämän blogin lukija voi jakaa tuntemuksen eikä seuraava pohdinta aiheuta kenessäkään kammoa status quo:n murenemisen edessä.

Lounais-Suomen maakuntien ja Valtion välille solmitun siltasopimuksen puitteissa on tarkoitus syksyllä käynnistää SAMK:in, TTY:n ja Prizztech Oy:n yhteinen Robocoast R&D Center. Vaikka Robocoast on monelle tuttu brändi ja vaikka yhteistyötä mainittujen organisaatioiden välillä on ollut aikaisemminkin, näen että kyseessä on aivan uudenlainen malli, jossa on tarkoitus aidosti koota alueella olevat robotiikan, tekoälyn ja data-analytiikan osaaminen ja resurssit saman päämäärän toteuttamiseksi. Päämäärä on, että alueella toimiva robotiikka- ja automaatioalan yritysklusteri, joka vuosien 2010-2017 aikana on kasvanut huimat 60-70 % eri mittareiden (liikevaihto, henkilöstö jne.) osalta, saisi jatkossakin osaavaa työvoimaa ja tukea toiminnalleen osaamisen muodossa. Päämääränä on myös saavuttaa kansallista ja kansainvälistä tunnettuutta alalla ja tuoda alueelle kansainvälistä state-of-the-art -osaamista.

Yritysten ja korkeakoulujen välinen yhteistyö on ensisijaisen tärkeä uusien innovaatioiden syntymisen ja tuotteistamisen näkökulmasta. Yhteistyö vaatii luottamusta ja pitkäjänteisyyttä. Helposti syntyy ennakkoluuloja puolin ja toisin, jos odotukset ovat epärealistisia, panostus yhteiseen projektiin jää vajaaksi tai projekti ei tuotakaan toivottuja tuloksia. Sekä Suomessa että maailmalla on kehitetty useita malleja korkeakoulu-yritys-yhteistyöhön. Minulla on ollut hiljattain mahdollisuus tutustua muutamaan sellaiseen toimintamalliin, joista esimerkkinä NSF:n (National Science Foundation) IUCRC-toimintamalli sekä Itävaltalainen COMET-ohjelma. Molempien mainittujen mallien perusajatus on, että yritysten esille tuomista tutkimustarpeista muotoillaan projekteja ja toteutetaan niitä yhteisillä resursseilla. Malleja löytyy toki myös Suomesta esim. Business Finlandin rahoitusinstrumenttien muodossa. Toivon, että tuleva Robocoast R&D Center löytää toimintamallin, joka aidosti syventää luottamusta korkeakoulujen ja yritysten välillä sekä luo pohjan kansallisesti ja kansainvälisesti tunnetun osaamiskeskittymän syntymiselle.

Kun puhutaan muutoksista tekniikan alan korkeakoulutuksen kentässä, ei päästä ohittamaan Tampere 3 -hanketta. Ensi vuoden alusta lähtien ei voida enää puhua TTY:n toiminnasta Porissa vaan silloin ollaan osa monitieteistä Tampereen yliopistoa, joka omistaa enemmistön Tampereen ammattikorkeakoulusta. Myös SAMK ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ovat neuvottelemassa liittymisestä syntyvään korkeakoulukonserniin. Tämä loisi Porissa uuden tilanteen sekä tutkimuksen että opetuksen näkökulmasta ja mahdollistaisi resurssitehokkaan koulutuspolun lukiosta diplomi-insinööriksi ja tekniikan tohtoriksi.

Edellä kuvatut kehitystrendit antavat aihetta nähdä auringonpaistetta ei vain ulkona (tätä blogia kirjoitettaessa tulossa on taas hellepäivä) vaan myös tutkimus- ja koulutusmaisemissa. Tätä odotellessa …

Tarmo Lipping

Kirjoittaja on TTY Porin signaalinkäsittelyn professori.